Jos kuitenkin

(intro)

Taas miksi sua mä ajattelin,
sut vaikka pyyhin mielestäin.
Sen minkä pystyin, kanssas elin.
Ei vienyt vain se eteenpäin.
Kai ihmisluonto niin on luotu,
se aina toivoo parempaa.
On epävarmuus sieluun suotu,
ei helppo ole luovuttaa.

Jos kuitenkin
sut kohtaisin
juuri tässä,
ehkä vielä yrittäisin.
Jos kuitenkin
sut löytäisin,
elämässä
miksi yksin jäisin?

(välisoitto)

En tiedä, muuttuisiko mikään,
vai kaikki liian toisin ois.
Mutt kasvaa kerran siihen ikään,
kun anteeks antaa osan vois.
Ei enkeliä ihmisestä
saa päällä maan, sen käsitin.
Mutt ilman haaveita en kestä.
Sä niissä olet vieläkin.

Jos kuitenkin...

(välisoitto)